Pyytäjien tarina

Heippa, mä olen Piia @pikkuhousunainen.

Olen koko elämäni työskennellyt rakennus/kuljetusalalla ja vihannut käsitöitä. Koulussa ompelin sormeeni ja päätin siirtyä puukäsitöiden pariin.

Never say never.

Oikeanlaiset kohtaamiset saavat joskus syttymään liekkeihin taidon, jota en uskonut olevan olemassakaan. Tämä kohtaaminen tapahtui, kun vein tyttäreni harrastuksiin ja poikkesin aikaa tappaakseni paikalliseen kangaskauppaan. Ompelimon verhon takaa kurkkasivat iloiset kasvot ja kysymys kuului; Kuinka voin auttaa? Vastasin, ettet mitenkään, koska en osaa ommella.Tunnin rupattelun jälkeen huomasin ilmoittautuneeni ompelulaneihin. 

Lopputulos oli, että sain aikaseksi muutamat vaatteet, joista laitoin someen kuvat ja alkoi tulla pyyntöjä tehdä ihmisille vaatteita. Siitäpä lähti toiminimeni pystyyn. Vuoden verran ompelin trikoovaatteita, kunnes sain idean tehdä lahjaksi ystäville pikkuhousuja. Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Tällä hetkellä alkuviikko menee kuorma-auton ratissa ja loppuviikkoa vietellään alushousukaupalla/ompelimossa.

Jutussa mainittiin ne iloiset kasvot, ne on Sonjan.  Hän pitää yhteisessä putiikissamme mittatilausompelimoa.

On ollut minulle korvaamaton apu, tuki ja opettaja. Ilman Sonjaa en olisi tässä, missä nyt olen.

Huumorista,hauskoista kuoseista, naurusta ja voimaantumisesta. Niistä on Pyytäjät tehty.